Kaiken se taitaa, kaiken se osaa…



Iskän kaku_edestä_20141024-IMG_3854

Enkä puhu nyt itsestäni, vaan juuri 60 vuotta täyttäneestä isästäni! Pääsin varsin mieluisan kakkuhaasteen kimppuun, kun kakkua oli tekeminen omalle isälleni. Nyt vielä voi kiireellä, yhden tämmöisen syysaiheisen kakun postata, kun ainakaan täällä meidän korkeudella ei ole vielä lumi maassa. Lokakuussa vietimme siis isäni syntymäpäiviä ja teema valikoitui luonnonläheiseksi, koristeluissa hyödynsimme kaikkea luonnosta löytyvää, kaunista ruskan sävyistä ja syksyn varrella aittaan jemmattua. Lokakuun loppu oli kyllä jo haasteellinen, sillä ihan viimeisinä hetkinä vielä pystyi ruska-teemaa hyödyntämään. Tähän kakkuunkin ruska teema piti jotenkin ujuttaa, ja toisaalta se oli helppoa, valitsemiini värisävyihin se kävi helposti.

Niin, ne värit oli vielä kohtuu helppo pohtia, ruskan sävyjä, yhdistettynä vuoren harmaaseen, sitten tosin menikin jo hankalammaksi. Jos olen joskus puhunut editointiongelmasta, niin se on koskenut minua itseäni ja ylivilkasta mielikuvitustani, mutta entäs nyt kun kakun saajan suhteen oli vielä suurempi ”editointi-ongelma”.

Iskän kakku_ylhäältä_20141024-IMG_3917

Isäni ei ole tyyppiä yksi harrastus, yksi työ, yksi mitään. Hän on enempi tyyppiä teen kaikkea, osaan kaikkea, olen ollut matkan varrella kaikessa mukana jne. Tai no on eräs juttu, mikä voisi lukeutua otsikon – yksi – alle, ja se on makkara! Mutta pelkkä makkara 60v kakkuna ei oikein houkutellut. Tosin makkara tai oikeammin meille lapsille rakas lapsuusmuisto eli nakki/makkaravoileipä, piti ehdottomasti saada kakkuun tavalla tai toisella. Veljenikin sanoi kuin yhdestä suusta kanssani, että siinä pitää olla nakkivoikkari ja Kili, tarkoittaen vuorta, jolle isäni kiipesi pari vuotta takaperin.

Iskän kakku_yleislähikuva_20141024-IMG_3885

Iskän kakku_autoja_20141024-IMG_3862

No, reunaehdot oli nyt siis asetettu ja yritin kehitellä kakkuun hieman sellaista elämän-tie-henkeä. Päätin jo aiemmin tehdä ns. korkean monitasoisen kakun, koska en keksinyt miten muuten, tuollainen yksittäinen vuori isketään kakkuun ilman, että se näyttää oudolta. Kasasin kakun myös tarkoituksellisesti ns. epäkeskelle, jotta sain koristeille paremmin tilaa, tämä oli hyvä ratkaisu ja näyttikin kivalle.

Ensimmäiseen kerrokseen tein kollaasin erilaisista kulkuneuvoista, joita isäni on ajanut joko ammatikseen tai harrastuksena. Automies, kun on henkeen ja vereen. Toiselle tasolle halusin jotain nykyisestä ammatista, joka on kuitenkin tavalla tai toisella kulkenut isäni matkalla aina, eli rakentaminen. Oli se sitten lapsuudenkotini, yritysremontit tai nykyisen kotimme remontissa avustaminen, niin aina on vasara heilunut. Siihen liittyen siis työkaluvyö ja työkalutkin on apinoitu isältäni, tosin värisävyissä päätin käyttää hieman taiteilijan vapautta. Tosin tuo pikkupassi on prikulleen samanlainen, tarkkoja kun ollaan molemmat, niin sen piti olla oikeanlainen. Ainiin ja vasaran, parempaa ei kuulemma ole kuin tuo mustakahvainen vasaroiden kuningas…

Iskän_kakku_työkalut_20141024-IMG_3918

Ja kaiken huipulle päätin laittaa tuon nakkivoikkarin, kuvainnollista tai ei, mutta sen voimalla luulen isäni kiipeävän vaikka mihin!

Iskän kakku_vuori_20141024-IMG_3858

Juurelle vähän noita syksyn lehtiä, niin saimme kivasti sidottua kakun koristeluteemaan ja sen kavereina tarjottaviin kuppikakkuihin. Niissä oli koristeluna simppeli vaahteranlehti ja teksti, mutta joukossa on voimaa ja isolla tarjottimella näyttivät tosi kivalta lehtimereltä. Oli kunnia tehdä tämä kakku ja kiva kuunnella, kun isäni selitti kakusta löytyviä teemoja illansuussa vieraille, monta hyvää tarinaa kuultiin siinä sivussa elämän varrelta!

Iskän kakku_sivusta_20141024-IMG_3871

Iskän kakku_muffit_20141025-IMG_4066

Jätä kommentti


Nimi / Nimimerkki*

S-posti (ei julkaista)*

Website

Sinun kommenttisi*

Julkaise kommentti

© Copyright Praliini | Sivusto: Pikselipaletti